Pääsin harjoittelemaan applikointia, kun lapsenlapsi halusi parantaa epämieluisan pinkin puseronsa ilmettä. Aluksi oli vaikka kuinka pitkiä tekstejä ehdotteilla. Onneksi onnistuin neuvottelemaan vähän lyhyemmän.

Kirjaimet hahmottelin itse ja piirsin niistä mallit. Sitten piirretään kirjaimet kaksipuolisen tukikankaan, eli liimakankaan paperiin, leikataan kirjaimet, eli liimakangas suojapapereineen irti, silitetään nämä applikoitavaan kankaaseen ja leikataan kirjainten reunoja pitkin, irroitetaan suojapaperi ja silitetään kiinni puseroon. Onneksi huomasin ajoissa, että kirjainten pitää olla peilikuvia. Tätä seurasi se kaikkein pelottavin vaihe, eli kirjainten tikkaaminen. Aloitin o-kirjaimista ja yllätyksekseni huomasin, että ei se niin hankalaa ollutkaan. S-kirjaimen tein viimeiseksi ja se olikin kaikkein vaikein. Yksi alkuperäisistä ehdotetuista sanoista oli AMIGO; no, ehkä siitäkin olisi selvitty.

Käytin Berninan applikointipaininjalkaa nro 20. Siinä on neulan kohdalla suurempi aukko, joten ommelta on helpompi seurata.